-Noraa, kello on jo paljon! Jos aijot ehtiä junaan, sinun pitää pitää kiirettä! Nora DeMalloryn äiti, Roosa, huuteli Noralle.
   -Joo, Nora huusi ja juoksi keittiöön.
Nora hymyili. Nora saisi viettää kesälomansa Ronja-serkkunsa luona. Hauskinta lomassa oli että Ronjan 19-vuotias Riina sisko piti koirakenneliä. Nora oli hulluna koiriin, mutta Noran 2-vuotias Amanda-pikkusisko oli liian pieni huolehtimaan koirasta. Joten Nora ei saanut koiraa. Noran puhelin piippasi. Viesti, Nora ajetteli iloisesti. Viestissä luki: Hyvää kesälomaa Ronjan ja koirien luona! Itse vietän lomani täällä mummilla, puuh. Kesäiset terkut, Alisha. 
Alisha Severina oli Noran paras ystävä. He kertoivat toisilleen kaiken.  
   -Nora! Nyt vauhtia, myöhästyt pian junasta, ja minä en sinua Ronjalle vie! Saat jättää loma reissun muuten pois. Joten nyt eteiseen, mars! Roosa huusi.
   -Varo! Nora kiljaisi. Eteiseen oli pienet rappuset. Noran kymmenen markalaukkua vieri portaita alas.
   -Olen valmis, Nora sanoi ja vei laukut autoon. Sitten Norakin istahti autoon. Auto oli Fiat 600, joten autossa oli nyt kovin ahdasta. Etupenkki oli aivan täynnä. Ja myös peräkontti, no, jos tarkkoja ollaan, tavarat laitetaan etukonttiin, peräkonttia ei tässä autossa ole!. Ja takapenkki oli myös täynnä.
   Roosa pysähtyi Jere Fulenin talon eteen.Jere oli Noran luokkatoveri.Ja Nora olikin hieman ihastunut Jereen... 
   -Äiti, mitä nyt? Nora ihmetteli. Jeren Wendy äiti tuli ulos kantaen pientä laukkua.
   -Lupasin Wendylle että sinä ja Jere voitte mennä yhtämatkaa Helsinkiin. Jere menee myös serkulleen. Mutta Jere on vain kaksi päivää. Katsos Jerellä on jalkapalloturnaus. Sinä ja Ronja voitte mennä katsomaan sitä, äiti kertoi ja otti Wendyltä Jeren laukun ja tunki sen etupenkille. Jere ahtauti autoon. Päällään Jerellä oli mustat shortsit ja vihreä t-paita. Nora hymyili. Noralla oli päällään Oranssi napatoppi ja farkkuminishortsit. Nora oli sitonut kauniit mustat kiiltävät, suorat, pitkät hiukset ponnarille. Noraa ujostutti.
   -No niin, mennäänpäs nyt, Roosa sanoi ja käynnisti auton. Pian oltiin jo matkassa.  
   -Nora, onhan sinulla varmasti nalle mukana? Roosa kysyi Noralta.
   -Äitiii! Älä vitsii! Nora mankui. Jere hymyili taustalla. Äiti ei Noran marinoista vaan kertoi ihan kaikein mitä Nora oli pakannut. Noraa nolotti. Hän näpersi napakoruaan. Jere kurkisti laukkupinon takaa, mitä Nora teki.  
   -Siisti koru, Jere kehui Noran kultaista tähteä navan kohdalla, ruskettuneessa ihossa.
   -Kiitti, mulla on samaa sarjaa korviksetki, Nora sopersi.  Jere vilkaisi Noran korvaa. Alemmissa reijissä oli kultaiset tähdet, keskellä olevissa reijissä oli vaaleanpunaiset ruusut ja ylimmissä keltaiset hymiöt.
   -Söpöjä korviksia, Jere sanoi. Nora punastui.
   -Kuules Jere, tuo meidän Nora on ollut ihastunut sinuun jo tosi kauan, Roosa paljasti.
   -Äiti! Nora parkaisi ja punastui entisestään.
   -Onks totta? Jere kysyi.
   -Joo, Nora vastasi hieman hämillään. Jere kysyi paperia ja kirjekuorta. Nora antoi lisäksi kynän. Pian oltiin jo junassa. Nora kävi discossa. Hän ei ollenkaan tiennyt mitä Jere oli puuhastellut. 

 

 

Yö saapui nopeasti, ja Nora vaihtoi yöpuvun päälle. Se oli lysyn vaateanpunainen olkaimeton mekko, joka oli Noran lemppari. Nora kömpi nukkumaan, sillä häntä väsytti, olihan Nora punastellut koko matkan juna-asemalle. Juuri kun Nora oli nukahtamaisillaan, hänen huoneen oveen koputettiin. Kaikkilla, jotka matkustivat junalla Helsinkiin, olli omat huoneet, joissa oli kaksi kerrosvuodetta, pöytä, pari tuolia, kaappi matkatavaroille ja vessa. Nora nousi ylös väsyneesti ja repsautti oven auki, niin pimeää käytävällä oli! Nora systti eteisen valon, ja hetkessä tyttö näki kuka seisoi häntä vastapäätä; Jere Fulen.
   -Nora, aavaa tämä vasta kun olen mennyt, jooko? Sanoi Jere hämmästyneelle Noralle, joka  nyökkäsi vaisusti. Jere lähti.
   Nora avasi kuoren, se oli se, minkä Nora oli autossa pojalle antanut. Kuoresta putosi kirje, sekä Noran kynä. Kynän Nora heitti reppuunsa, ja istahti alemmalle kerrosvuoteelle lukemaan kirjettä: 

 

 

'' Hei Nora!
   Miten voit? Äitisi nolasi sinut aika pahasti, mutta ei se mitään. Olenkin arvellut että olet ihastunut minuun, kun olit niin vaisu ja punastelit paljon. Vaikka olet ihastunut minuun, en kerro sitä kenellekkään, vaikka luulisit mitä tahansa. Pidetään se meidän välisenä juttuna, jooko? Muuten, korviksesi olivat hienoja, sekä napakorusi. Mistä olet saanut sen? Älä ihmettele, miksi kysyn, tyttöystävällänikin on napakoru. Hän pitäisi siitä. Jos haluat tietää, kuka tämä tyttö on, hän on Mimosa McWelly.

 

 

Jere ''

 

 

Nora oli suutuksissaan;  Miten Jere voi pitää Mimosasta?Tyttö ajatteli ja meni itkien takaisin nukkumaan.

 

Seuraava päivä alkoi ihanasti, Nora ei edes muistanut suuttumustaan Jereä kohtaan. Nora käveli iloisesti aamupalalle ravintolaan, ja tilasi paistettua pekonia, kananmunakokkelia, paahdettua paahtoleipää sekä lasin appelsiinimehua. Noran ateria tulikin heti. Tyttö vilkuili ympärilleen, ja näki Jeren salin toisella puolella. Samassa Nora muisti kiukkunsa Jereä kohtaan, ja aikoi mennä istumaan muualle. Sali oli aivan täynnä. Vain eräässä pienessä pöydässä oli tilaa, mutta siinä istui tyttö.
   Tytöllä oli pitkät ruskeat letit, pisamia ja silmälasit. Nora käveli reippasti tytön luo, pyysi saada istua siihen pöytään, tyttö vain nyökkäsi nostamatta katsettaan aamupalastaan. Tytöllä oli sama aamupala kuin Norallakin. Nora veti syvään henkeä ja sanoi:
   -Hei, olen Nora. Olen matkalla Helsinkiin, serkkuni Ronjan luo. Ronjan isosiskolla, Riinalla, on koirakennel, ja saan hieman autella siellä Ronjan kanssa. Olen 13. Entä sinä? Mikä on nimesi ja ikäsi? Minne olet menossa? 
Tyttö raotti suutan, ja Nora luuli hänen vastaavan mutta hän työnsikin pekonia suuhunsa. Kun tyttö oli syönyt suunsa tyhjäksi hän kulautti hieman appelsiinimehua suuhunsa, ja vastasi Noralle:
   -Olen Suvi, ja olen matkalla Helsinkiin, mummini Anjan luo. Huomenna täytän kolmetoista.

 

Norasta ja Suvista tuli hyvät ystävykset, ja Nora unohti Jeren kokonaan. Hän saattoi nähdä tämän juttelemassa baarimikon kanssa, mutta saman tien baarimikoksi vaihtui keimailema Mimosa. Oli itsestään selvää, että Nora oli kateellinen Mimosalle. 
   -Mutta mä en vaan tajua, Nora valitti Suville. -Mä luulin et Jere ei tykkää Mimosasta!
   -Kunnioittasit Jeren päätöstä, Nora. Ei munkaan ihastus, Leo, tykkää musta. Sekin suosii anorektikon laihoja blondeiksi värjättyjä silikonirintoja. Yks meidän luokkalainen on anorektisen laiha, sen ihanat mustat hiukset on värjätty kamalaks blondiks, ja ne on nyt sellaset hapsottavat. Lisäks se sai synttärilahjaks silikonirinnat, oikeen sellaset kamalan isot. Se näyttää niitten kaa tosi rumalle, Suvi sanoi. Nora hymyili. 
   -Mikä blondeissa ja silikonirintasissa anorektikoissa kusipäissä oikein viehättää? Nora tiuskaisi, ei Suville, vaan kaiken maailman pojille. Kusipäitä kaikki, Jerekin. 
   -Se, että niillä on isot rinnat, Suvi sanoi pitäen asiaa itseselvyytenä. Nora tirskahti ja heitti Suvia kerrosängyn alavuoteen tyynyllä. Suvi itse istui lattialla. 
   -Sitten hän kukaan ei tykkää mustakaan. Mä olen ehkä laiha, mutten kamala anorektikko. Mut mulla on mustat hiukset ja pienet rinnat, Nora kikatti puristaen rintojaan kokoon jotta ne näyttäisivät isoilta silikoneilta.
   -Mulla onkin rillit ja ruskeat hiukset ja pisamii. Ja pömppö, mut iiiisot rinnat, Suvi sanoi ja työnsi rintojaan eteenpäin. 
   He olivat ottaneet yhteisen huoneen loppu junamatkan ajaksi.