"Jessica Hopkins on inhottavin tyttö, jonka tiedän. Hän kiusaa meidän luokan Mollya, vaikka Molly on hyvinkin sievä, mutta koska Jessica on kamala, hän kiusaa Mollya tämän nimen takia. Molly O'Molley. Minusta Molly on ihan kiva, hän oli vielä viime kuussa bestikseni, ja Jessican kätyrit Liana, Beatrice, Neena ja Jessicakin kuuluivat pieneen jengiimme."

Heitän englantilaisen sisäoppilaitoksen -ajoiltani olevan päiväkirjan seinän. En ymmärrä vieläkään, miksi Liana, Beatrice, Neena ja Jessica alkoivat kiusata Mollya, kumma kun eivät minua, Daisya. Toisaalta, Daisy oli aika yleinen englantilainen nimi, Molly vanhapiian nimi. 
Nyt minä en ollut enään englantilaisessa sisäoppilaitoksessa, vaan Helsingissä, Suomessa, ja opiskelin täällä ihan normaalissa koulussa. Joka ilta, kirjoitan Mollylle meiliä. Hän vastaa aina samana iltana, ja luen meilin edeltävänä iltana. Näin me pidämme yhä yhteyttä. 
Mollysta on tullut suosittu, hän pääsi cheerleader -joukkueeseen, mikä on huikea saavutus vähän pyöreämmältä Mollyltä. 

Pompin alakertaan ovikellon soidessa, ovella on postinkantaja, hän tuo minulle kirjeen. Kirjeen? Ei minulla ole kirjeystävää, vai onko? Kyllähän minä laitoin joskus Popmagazineen ilmoituksen kirjeystävästä, mutta että olisinko saanut sellaisen? 
Revin kuoren auki, ja aloitan lukemaan kirjettä, joka tuoksuu mansikkaparfyymille. 

Hei Daisy!
Minun nimeni on Haylee, ja asun Englannissa, mutta sinähän et siellä enään asu? Minäkin olen ollut samassa sisäoppilaitoksessa, missä sinäkin. Minä vain olin sellainen hikke, toimitin Leslie's place -lehteä, ja minun jälkeeni tehtävän otti hoidettavakseen Clara, en tiedä, kuka Claran jälkeen.
Minulla on punertavat hiukset, ja pisamaiset kasvot. Silmäni ovat vihreät, ja harrastan balettia. Olen melko lyhyt ja sirorakenteinen. Poikaystäväni sanoo, että nauruni on kuin enkelin heleä nauru. Minä en voi vain olla siitä varma, ehkä Jason on oikeassa, mitä sinä luulet? Kirjoitatko minulle takaisin?
With Love, Haylee Carmagable, Sinfonia Street 14, London, England. 

Etsin kirjekuoria, kirjepapereita, kyniä ja tarroja, ja aloin väkertämään vastausta Hayleelle. Ehkä saisin vihdoin ystävän! Suomessa oltiin juuri nyt kesälomalla, ja minä vain istuin koneella ja kirjoittelin Mollylle, jännä nähdä, millainen luokkani tulisi olemaan...!

Moi Haylee,
mä oon siis Daisy, sellanen 143 cm pitkä tyttö, joka harrastaa ratsastusta. Mä oon aika yksinäinen, ja tositositosi energinen.